Miss Mo’n Lohja: Matka maan alle

Auto kiitää maan uumeniin, syvemmälle, pidemmälle, alemmas. 110 metriä maan alla vesi solisee, hiekka kenkien alla rahisee ja hämärässä liikehtii jotakin. Veden solinaan sekoittuu karmiva äännähdys. Halloween Tytyrin kaivosmuseossa.

Tytyrin kaivosmuseo on suosittu nähtävyys Lohjalla ja nyt vihdoin pääsen kokemaan sen. Ennen alas menoa laitamme Miss Myn kanssa kypärät päähän ja nappaamme kuvan oppaamme kanssa. Halloween Tytyrin kaivosmuseossa on tuonut paljon ihmisiä paikalle ja toiset ovat panostaneet asian mukaiseen pukeutumiseen, kuten hurja Batman-poika.

Opas kertoo, että Tytyrin tunneliverkosto on yli 60 kilometrin mittainen ja se risteilee järven ja osittain kaupungin alueiden alla. Tytyrin alueella tehtiin ensimmäiset kalkkikivilouhinnat vuonna 1897. Tytyrin kaivosmuseo avattiin vuonna 1988. Kaivos on yhä toiminnassa ja nykyään siellä työskentelee 23-25 miestä 350 metrin syvyydessä.  Kaivoksiin tuleva vesi on peräisin pohja –ja pintavesistä sekä kaivostöissä käytetyistä vesistä. Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä n. miljoona kuutiometriä vuodessa. Vettä myydään Lohjan kaupungille juomavedeksi ja loput vedestä pumpataan Lohjanjärveen.

Yli 100 metriä leveän ja 100 metriä syvän maanalaisen louhoksen äärellä saa hyvän käsityksen kalkkilouhoksen koosta. Valoshow leikittelee eri väreillä louhoksen seinillä ja syvyyksissä. Parin sekunnin totaalisen pimeyden aikana voi kuvitella, minkälaista olisi olla kaivoksen syvyydessä töissä, kun otsalampun patterit sanovat itsensä irti.

Käytävällä meitä tervehtii kaivosmies (ei tosin oikea, nukke vain) viiksineen. Viikset olivat ainakin ennen tyypillinen näky kaivosmiehillä. Porauksesta syntyvä kivipöly aiheutti ongelmia kaivosmiehille, ja viiksien uskottiin osaksi suojelevan pölyn pääsyä elimistöön. Viiksissä on tunnelmaa, ja ajavathan ne näin Movemberina tärkeää asiaa, mutta nyt opin, että ne myös suojaavat kaivosmiehiä pölyltä. Sen monista positiivisista seikoista johtuen yritän jatkossa olla suopeampi mieheni viiksiä kohtaan.

Opas kertoo kierroksen aikana mielenkiintoisia faktoja, kuten sen, että naisten kaivoksissa työskentelyn salliva laki tuli voimaan vasta 1990-luvun lopulla. Aikaisemmin kaivos oli naisilta suljettu maailma. Sen sijaan maan päällä tapahtuva kivien lajittelu työllisti lähes yksinomaan naisia. Näin Halloweenina kaivosmuseoon ripotellut koristepääkallot pistävät miettimään kaivoksen uhreja. Opas kertoo työtapaturmien Tytyrin kaivoksessa olleen vähäistä. Koko kaivoksen historian aikana on kuolemaan johtaneita tapaturmia sattunut viisi. Kaivoksessa riittää ihmettelemistä ja pimeydestä ilmestyvät haamut ja kummitukset onnistuvat säikyttelemään lapsia. Vähän itsekin yhtä säikähdin, mutta en kiljaissut, en.

Lopuksi lounastamme tunnelmallisessa Tytyri-salissa, jossa onnistuu erilaisten juhlien järjestäminen, pidetäänpä siellä toisinaan häitäkin. Mutta poiskin pitää päästä, takaisin maan pinnalle, ja vaihtoehtoja on kaksi: autolla samaa reittiä tai rappusia jalan nousten. No mehän otamme rappuset! Vaikka ruoka painaa vielä vatsassa. Hämäriä rappusia kuljemme ylös, ylös. Miss Mylle minä sanon: älä katso alas, älä missään nimessä katso alas. Vaikka pimeää onkin, lamput valaisevat alhaalla häämöttävän pohjan ja tajuan miten jyrkästi me ylöspäin menemmekään. Ylhäällä häämöttää valo ja sitä kohti me kapuamme. Ylhäällä tasaamme hengitystä ja autossa matkalla kotiin tunnemme jo pienen liikuntahetken positiiviset vaikutukset.


Olisiko minusta kaivosnaiseksi? Ei, ei sitten ollenkaan. Mieluummin ilmassa tai vaikka vedessä kuin maan alla. Parhaiten kuitenkin selviän jalat maan pinnalla, pää toisinaan pilvissä.

- Miss Mo -

* Juttu tehty yhteistyössä Lohjan kaupungin kanssa *

Kuvat: My Moon

Lisätietoja: http://palvelut.lohja.fi/tytyrinkaivos/

http://www.lohja.fi/
http://visitlohja.fi/