My Moon: March 2013

Friday, March 29, 2013

Brooke Shields' Homely Home in The Hamptons

Apparently Brooke Shields has just purchased a fabulous house in Southampton. It is located in the heart of the village. If you have seen my older house posts then you know that I am a sucker for light houses with simple furnishings. I can imagine sitting on the porch reading a book and enjoying a (non-alcoholic) Long Island ice tea. Have a look.

Miss My's Blueberry Cake

In our freezer were some blueberries which we picked last autumn and I decided to make a Blueberry Cake. I made it using the following recipe:

Ingredients

200 grams of butter
2,5 dl of sugar
A pinch of salt
4 eggs
1 dl of crème fraîche
4,5 dl of flour
2 tsp of vanilla sugar
1 tsp of baking powder
2,5 dl of blueberries

Preparation

Preheat the oven to 175 degrees Celsius.

Melt the butter 'au bain-marie'. Whisk the eggs and sugar until foamy. Add the melted butter to the egg/sugar mixture. Mix the dry ingredients in a separate bowl and add the dry ingredients and the crème fraîche to the butter/egg/sugar mixture. Carefully fold the blueberries into the batter.

Pour the mixture into a buttered oven dish and let it bake in the oven for about an hour. Every now and then you can check with a toothpick or skewer whether the cake is cooked through.

I served it with some vanilla ice cream and flaked almonds.

Enjoy!

Friday, March 22, 2013

Kaikella on aikansa

Kuva

Kävelen Asemanpellon omakotitaloalueella, kävelen hitaasti. Hengitys huuruaa ja pysähtyy pakkasen jäädyttämänä. Katselen taloja, katselen unelmaa, joka odottaa. Oikealla puolellani on mintunvihreä puutalo, raikas kuin kevään tuulahdus, jota ei vielä näy, ei vielä lähelläkään. Raikasta minttua tekisi mieli nuolaista. Mutta älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Niin, on maltettava, odotettava.

Minun unelmani häämöttää jossakin kesän takana, syksyssä, ja sen takana, ehkä vasta ensi vuodessa. Kuka tietää. On opittava malttamaan ja nauttimaan, nauttimaan siitä, mitä nyt on. En ehkä nyt asu unelmieni asunnossa, mutta voisin nauttia siitä mitä on. Ohitan minttutalon, ohitan sen hitaasti, mutta katson jo muualle, eteenpäin. Lumi narisee allani.

Siellä toisaalla lumi ei narissut. Se ajatus, se muisto tulee odottamatta mieleeni. On kulunut monta vuotta ja vieläkin minä odotan. Minä odotan rahoja. Rahoja, jotka tulisivat juuri nyt tarpeeseen, uuteen kotiin. Niin, minä olin nuori, minä olin sokaistunut ja niinpä minä pistin käsirahat keskeneräiseen taloon siellä, missä aurinko paistaa kuumemmin, missä Atlantti jatkuu loputtomiin. Siellä, missä on Costa da Morte, kuoleman rannikko. Siellä haaksirikkoutuivat omat unelmani. Ja hyvä niin, tilalle sain uusia, enkä olisi nyt tässä, jos jotain ei olisi mennyt vikaan.

Joskus asioiden pitää mennä todella vikaan, ennen kuin tajuaa, että on aivan väärässä paikassa. Minä olin väärässä paikassa, tiesin sen jo silloin, kun kiirehdin silloisen miehen kanssa taloa ostamaan. Meillä oli viikko aikaa! Viikko! Rahaa oli kerätty kolme vuotta, ja nyt oli löydettävä talo viikossa. Minä lähdin siihen leikkiin mukaan, koska minä olin vietävissä. Kävimme katsomassa useita asuntoja. Keskellä peltoja, ei mitään, mies ihastui taloon ja minä parkaisin, että missä meri, missä ranta, täällä minä en voi hengittää. Ja mies luovutti, mutta ei kokonaan. Löysi talon, joka olisi täydellinen.

Vei minut katsomaan, kehui sitä koko pitkän kuuman automatkan. Minä huolestuin kun mentiin ylös ja ylös, syvemmälle, eikä merta näkynyt. Kyllä se meri näkyy, minulle vakuuteltiin. Talo seisoi mäen alapuolella, se seisoi siinä valkoisena laatikkona, modernina, vääränä. Minut vietiin valkoisten raamien sisälle. Ylimmästä kerroksesta näkyi meri, se kimalteli kaukaisuudessa, ja ympärillä oli mäkiä ja vihreää, vihreää loputtomiin. Aurinko teki laskua ja minä häikäistyin, ja niin minä myönnyin.

Rahat nostettiin pankista käteisenä, seteleitä leviteltiin pyöreälle pöydälle miehen äidin pitsiliinan päälle. Sileät rahat, likaiset. En kestänyt katsella sitä, möykky kasvoi sisälläni, mutta minä pysyin hiljaa. Vielä silloinkin pysyin hiljaa, kun kaikki oli jo liian myöhäistä, kun rahat ojennettiin miehelle, joka laskematta niitä sujautti ne pakettiautonsa häikäisysuojaan. Ikkunat auki viiletimme ylhäällä meren yläpuolella ja minä ajattelin, että kohta ne rahat lähtisivät lentoon.

Ystävällisen oloinen nuori myyjä käyttäytyi kuin kaveri, vei meitä pakettiautollaan paikkoihin, vei meitä katselemaan materiaaleja, saimme vaikuttaa talon lopputulokseen. Siinä vaiheessa minä innostuin ja unohdin kaikki epäilykseni. Pääsin ihastelemaan laattoja kylpyhuoneeseen, innostuin erilaisista WC-pöntöistä, kahvoista ja vetimistä. Minä hihkuin: otetaan tuo, tuo ja tuo. Osoittelin sormella ja piirtelin kotona suunnitelmia talon sisustuksesta. Kun innostun, todella innostun.

Niin minut oli innostettu, jätimme Galician hetkeksi taaksemme, palasimme silloiseen kotimaahamme Irlantiin ja käteen meille jäi vain paperi. Se lupasi, että saamme käsirahamme takaisin, jos kaupat tiettyyn päivään mennessä eivät toteudu, mistä tahansa syystä. Irlannissa oli vastassa sade, oli vastassa todellisuus. Minä mietin Galiciaa, aurinkoa, purppuraista taivasta ja tulevaisuutta. Näin talon valmiina, asetin sinne itseni ja muut. Aina oli muita, niin paljon. Ystäviä, perheenjäseniä, aina äänessä, puhumassa vierasta kieltä, josta olin yrittänyt tehdä omani. Mutta ne eivät olleet minun ystäviäni, se ei ollut minun kieleni. Minun ystäväni olivat kaukana. Minä en halunnut sitä tulevaisuutta, en enää halunnut. Kaupat eivät toteutuneet. Me peruutimme päivämäärään mennessä, peruutimme, koska minä tajusin eläväni aivan väärässä paikassa. Rahoja ei enää näkynyt, ne olivat todella lähteneet lentoon.

Nyt mukana on lakimies, ollut jo useamman vuoden. Kaikki hoidetaan siellä, Espanjassa, minä täällä, odottamassa. Myyjä on lupaillut moneen kertaan rahoja takaisin, mutta mitään ei tapahdu. Pelkkiä sanoja. Mies on muissakin ongelmissa, velkoja riittää. Tällaiset asiat eivät ehkä koskaan ratkea, niin on sanottu. Loppua ei näy, tuleeko sitä tälle tarinalle ikinä. Haluaisin jo laittaa siihen merkin The End.

Galicia: Espanjan vihreä helmi, Irlannin sukulainen. Ihana paikka, sadunhohtoinen, mystinen. En minä ole katkera, en sille maalle, en Galicialle. Katkera olen miehelle, joka vei rahani. Katkera olen omalle tyhmyydelleni. Anteeksi olen kuitenkin oppinut antamaan, mutta luovuttamaan en ala. Minä vaadin omani takaisin!

Huonomminkin olisi voinut käydä, rahaahan se vain on. Erehdyn vilkaisemaan taakseni, mintunvihreää puutaloa. Niin, rahaahan siihen tarvittaisiin. Rahaa vain.

Monet painivat suurempien talo-ongelmien kanssa, on homeongelmaa, ja siinä palaakin enemmän rahaa. Siinä sivussa palaa kaikkea muutakin. Minä menetin rahaa, mutta se raha olisi vuosien varrella palanut muutenkin. Ei se asia vaikuta päivittäiseen elämääni, ja siitä olen kiitollinen. Minulla on katto pään päällä, ihan hyvä ja terve katto, minttua voisin maistaa sitten myöhemmin. Kaikki on nyt paremmin, minä olen kotona, täällä minun kuuluukin olla. Täällä minulla on ystäväni, perheeni ja kieleni. Löysin tieni tänne takaisin monen mutkan kautta, eivätkä ne mutkat haittaa, eivät ne kaduta. Niitä voi muistella, eivät ne enää satuta.

Kaikella on aikansa. Odotan kevättä ja nautin siitä, mitä on.

Wednesday, March 13, 2013

St. Patrick's Day 2

Picture

Having lived in Ireland I know St. Patrick's Day is a celebration of Irishness and Irish culture. What better way to celebrate it than at one of the Irish pubs in Helsinki? I will be celebrating St. Patrick's Day on March 17th at an Irish pub with Miss Mo.

Here are links to some Irish pubs in Helsinki. I am pretty sure most Irish pubs will have organised something on St. Patrick's Day. You can at least spend a nice family day with lots of activities for kids at Molly Malone's on Kaisaniemenkatu between 14:30 and 17:00. For more information go here.

Irish pubs in Helsinki

St. Patrick’s Day

17.3.2013

Kuva

St. Patrick’s Day on ovella ja Miss Mo innostui muistelemaan Irlantia.

Irlannissa vierähti aikoinaan neljä vuotta ja niitä aikoja muistelee lämmöllä vieläkin. Ilman Irlantia eivät Miss Mo ja Miss My olisi tavanneet.

Pyhän Patrickin päivän teemaväri on tietysti vihreä.

Tässä vihreää inspiraatiota tuutin täydeltä!

Minttujuustokakku

Browniet

Minttukuppikakut

Pistaasikuppikakut

Kuppikakut

Kuppikakut

Guinness-suklaakuppikakut Baileys-tryffeli täytteellä

Resepti

Sateenkaari-kuppikakut

Resepti

Hedelmätikut

Resepti

Guinness-vanilijajäätelödrinkki

Resepti

Guinness-reseptejä

Resepti

Kuva

Sunday, March 10, 2013

Miss My's Easter Table Decorating Ideas

It is March which means Easter is around the corner. I am always looking for fun ideas for the Easter table and have found many nice ideas from the internet. Whether you are having Easter lunch inside or outside here are some Easter Table Decorating Ideas. Happy Easter!

Picture

Friday, March 8, 2013

Happy Women's Day 2013!

Today is International Women's Day and I wanted to take some time and reflect on why it's so good to be a woman.

For me the single best thing about being a woman is being able to give birth. I am the mother of a beautiful little girl and I am so grateful I was able to carry her for 9 months and to go through the special but very very painful labour. Without an epidural no less. I still don't know how I managed that but I feel very proud of doing so. Even though I did ask for an epidural. Twice.

Another great thing about being a woman is having girlfriends. I am so grateful to have my mother, my sisters and my fabulous female friends in my life. Almost nothing can beat having a cup of tea with a female friend and just chatting and laughing the day away. Or having therapeutic talks in the car with my sisters. The car is the best place to have a conversation as you can really focus on what is being said and no one can walk away.

I would also like to mention Aung San Suu Kyi as I admire her for her non-violent struggle for democracy and human rights. It is truly sad that democracy is still unobtainable in some parts of the world. I do hope that when Isabella is older, women's rights will have improved and there will be less violence against women.

Today we celebrate being women and there is so much to celebrate and there are so many reasons why I am happy to be a woman. I hope you are celebrating too.

Happy Women's Day!

Miss My

Sunday, March 3, 2013

DJ Tiësto's Awesome Amsterdam Apartment

If you are looking for a rental apartment in the center of Amsterdam you might want to have a look at this one. It is a 2-room, 51m2 apartment owned by the world famous DJ Tiësto. Quite brag worthy isn't it? From the living room you can see the Stopera and the Amstel and one month in the furnished apartment will set you back 1500 euros. I love the plaster work on the ceiling, the large windows and the layout. The interior is calm and simple. Have a look.