Säästökuuri, osa 3: Kun jotain hajoaa…

…ja minun käsissäni hajoaa usein.  Tässä taannoin onnistuin rikkomaan jotakin vähän arvokkaampaa. Läppärin. Se lipsahti käsistä, kiireessä… 

Se ei ollut edes minun. Mutta se oli vanha, eikä sillä kuulemma ollut niin väliä. Kone toimi sen verran, että sain tärkeät asiat ja muistot talletettua tikulle ja sitten se sanoi hyvästi.

Sain siis tilaisuuden ostaa pitkästä aikaa läppärin ja sattumoisin Gigantilla oli hyvä tarjous. Kaikkein parasta oli, että tämä Samsungin tarjouskone löytyi ihanassa värissä, ja pakkohan se oli saada. Ihastuin ja mikään muu ei ollut enää vaihtoehto. Nyt puhutaan läppäristä ja varmasti sitä ostaessa on monta (teknistä) kriteeriä. Minun oli väri (kuten niin usein)! Se on myös pieni, kevyt ja söpö. 

Taannoin Kallioon juuri muutettuani otimme ystäväni kanssa hieman viiniä tyhjässä kämpässä. Televisio oli tottakai oleva yksi ensimmäisistä hankinnoista ja sellainen löytyi nopeasti netistä. Ostoksen ratkaisi nopeasti hinta, ulkonäkö ja nopea soitto veljelle, jonka jälkeen en ollut yhtään viisaampi. Viinilläkin oli ehkä pieni osuus asiassa. Hyvä televisiohan sieltä tuli kotiin kannettuna.

Onneksi oli asuntosäästötilin lisäksi sattumoisin rahaa varatilillä. 

Mitä tästä siis opin? On hyvä olla erikseen säästössä pahan päivän varalle (tästä on sanottu niin monta kertaa...). On hyvä myös tallentaa tärkeitä tiedostoja, kuvia ym. jonnekin koneen ulkopuolelle (tästäkin on sanottu niiiin monta kertaa). On hyvä olla varovaisempi (mutta minkäs teet, kun on kömpelöksi syntynyt). 

Onneksi mies on jo kohelointiini tottunut (ihmettelee vain miksi aina rikon hänen tavaroitaan enkä omiani…kumma juttu ihan oikeasti), ja onneksi hänellä on oma hieno läppäri, että pääsin korvaaman vanhan ”varaläppärin” pinkillä kapineella. Voitte kuvitella miehen reaktion (ei kuulemma sopinut ”sisustukseen”) ja minun mielestäni kun tämä on kuin tähän kotiin tehty!

Etsy

Tämmöinen turkoosi vanhus on ”wanted”-listalla. Kirjoituskonetta varten ei tarvitsisi rikkoa mitään. Ja turkoosi sen olla pitää (värihän ratkaisee). Tämä yksilö löytyi Etsy.comista, missä on muuten kaikkea ihanaa. Tässä kapineessa ei tekniset tiedot paina, lähinnä se olisi nostalgian tunnetta kirjahyllyssä. Voisin muistella lapsuutta, jolloin tuli naputeltua äänekkäällä kirjoituskoneella lyhyitä tarinoita, joissa muistaakseni seikkaili vampyyrejä. Tiesinhän, että minun olisi pitänyt olla Twilight-kirjasarjan kirjoittaja! Olisin rikas nyt eikä varatilillä täytyisi olla läppärin hajottamisen varalta rahaa!

Säästökuuri, osa 2: ASP-tili

Uutisissa on viime aikoina ollut pelottelua asuntolainakatosta, joka vaikeuttaisi nuorten lainan saantia. Finanssivalvonta on saamassa valtuudet päättää sitovasta lainakatosta, joka vastaisi jopa 80 % asunnon käyvästä arvosta. Ostajalla pitäisi olla omaa rahoitusta loppuosa asunnon hinnasta. Esimerkiksi 150,000 euron hintaisen asunnon ostamiseksi pitäisi olla 15,000 euron säästöt. Kuinka monella nuorella on tällaisia summia tilillä?

Photo by Bohman

Eilen käväisin pankissa ja avasin ASP-säästötilin. Mietin asiaa jo aikaisemmin syksyllä. Silloin luin pikaisesti tilin ehdot, joiden mukaan tilille pitää säästää vähintään kahden vuoden ajan ennen kuin ASP-laina myönnetään. Ajattelin, että turha juttu, en jaksa odottaa kahta vuotta. Kiitos Miss My:n, päätin tutustua asiaan uudelleen. Aikani nettimaailmassa surffailtuani löysinkin etsimäni ja toivomani poikkeuksen sääntöön, jonka pankkivirkailija minulle vahvisti hetken papereita selattuaan. Tapauskohtaisesti voidaan myöntää laina jo vuoden jälkeen: 

”Asunto voidaan hankkia, kun vähintään puolet sopimuksen mukaisista eristä on talletettu. Väliaikaisesta rahoituksesta sovitaan erikseen pankin kanssa.” 

Luultavasti tässä tapauksessa lainalle pitäisi saada aluksi takaajat, mutta vain siihen asti, kunnes kaksi vuotta tulee täyteen. Lähtökohtaisesti en takaajia haluaisi, mutta lyhyeksi aikaa se ei varmastikaan olisi ongelma.

ASP-tilin ehdot:

• Pitää olla 18-30 –vuotias
• Pitää säästää vähintään kahdeksan vuosineljänneksen aikana ja vähintään 10 % hankittavan asunnon hinnasta saadakseen ASP-järjestelmän edut. Loput saa ASP-asuntolainana.
• Tilille kalenterivuosineljänneksittäin tehtävien talletusten on oltava suuruudeltaan vähintään 150 € ja enintään 3000 €

Tein sopimuksen, jonka mukaan päätililtäni lähtee jokaisen kuukauden ensimmäinen päivä tietty summa rahaa ASP-tilille. Ensimmäinen erä menee joulukuussa. Nyt kun avasin tilin marraskuussa, ja talletin sinne jo loka- ja marraskuuta vastaavan summan, tulee ensi kuussa jo ensimmäinen vuosineljännes täyteen. Tulemme ottamaan omat erilliset lainat, eli minä säästän ASP-tililleni oman lainaosuuteni, 50 % asunnon hinnasta. Ahkeralla säästämisellä pääsisin asunnon ostoon aikaisintaan syys/lokakuussa 2013, tämä siis poikkeustapauksessa. Virallista kahden vuoden aikaa noudattaen se olisi syyskuu 2014. Tuntuupa kaukaiselta.

Photo by Borman818

ASP-tilin hyödyt:

• 5 %:n veroton korkotuotto ennakkosäästöille
• Korkotuki: valtio maksaa lainaan korkotukea 70 % siitä osasta lainan korkoa, mikä ylittää 3,8 % 10 ensimmäisen lainavuoden aikana.
• ASP-lainan korko on edullisempi kuin tavallisen ensiasuntolainan
• Lainan vakuudeksi riittää yleensä ostettava asunto yhdessä valtion asuntolainatakauksen kanssa.
• Sopimus voidaan siirtää missä vaiheessa tahansa toiseen pankkiin tai ottaa ASP-laina muusta kuin talletuspankista.

ASP-tili kannustaa nuoria säästämään ja ajattelemaan tulevaisuutta. Lainakatossa on sama ajatus, sillä sen idea on hillitä velkaantumista eli sillä suojeltaisiin lainanottajia. Nähtäväksi jää, tuleeko lainakatto voimaan ja missä mittakaavassa. Säästäminen kannattaa joka tapuksessa.

Ja lopuksi: tili ei sido mihinkään, eli jos päädymmekin ostamaan aikaisemmin, kuin ehdot täyttyvät, saan rahat tililtä ja sillä selvä. Haittaa ei siis ole. Alun perin ajatuksena oli katsastaa tulevaa kotia ensi kesänä, mutta eihän sitä tiedä kauan ”sen oikean” löytämisessä menee.

Photo by Moyan_Brenn

  

Lisätietoja ASP-tilistä ja lainasta:

- Eri pankkien omat sivut

- http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=803&lan=fi

- http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=802&lan=fi

Säästökuuri, osa 1: kenkäostoksia

Säästökuukausi numero kolme on juuri lähtenyt käyntiin. Kun palkka ilmestyy tilille, laitan automaattisesti tietyn summan rahaa säästötilille. Pidän tavoitetaulukkoa, jossa on kuukausittainen minimisumma ja ihannesumma. Minimisummasta ei lipsuta, se menee aina suoraan säästötilille. Kaikki muu on extraa.

Säästökuuri ei tarkoita sitä, etteikö pitäisi ostaa sellaista, mitä todella tarvitsee. Siis todella. Kuten ruokaa. Tai talvikengät.

Olen jo viikkojen ajan metsästänyt hyviä talvikenkiä. Vaatimus on, että niillä tulee olla hyvä kävellä. Kun lumi tulee, on tarkoitus jättää rakas pyörä talvilevolle ja taivaltaa 4km:n työmatkat jalan. Kenkien - kuin myös minun - tulee siis kestää. Olen kalunnut läpi kaikenmaailman nettikenkäkaupat, viettänyt tunteja virtuaalimaailmassa yrittänen löytää parasta diiliä. Hulluksihan siinä tulee.

Monessa kaupassa oli (ja on edelleen) alennuksia meneillään, mutta aina, kun onnistuin löytämään kriteerini täyttävät kengät, oli kokoni (38/39) sopivasti loppunut.

Katsastin seuraavat nettikaupat ja niiden alennukset:

Nelly: 20 € ”kaipaamme sinua” -alennus. Olen siis joskus pari vuotta sitten ostanut sieltä jotain, ja nyt Nelly kaipaa minua. No, minä en kaivannut Nellyä yhtä paljon, koska Nellyllä ei ollut minulle mitään tarjottavaa.

Zalando: 10 € alennus tilaamalla uutiskirjeen

Ellos: ”50 % alennus kalleimmasta tuotteesta” -tervetuliastarjous uudelle asiakkaalle. Tuotteita piti olla kolme ja kun olin vaivalla löytänyt kahdet kengät ja vielä takin, huomasin kassalla, että kaksi tuotetta eivät kelvanneet kyseiseen alennukseen. Tyypillistä. Hetken vielä jaksoin pyöriä sivuilla kunnes hermo meni: mitkään niistä tuotteista, jotka olisin halunnut eivät kelvanneet. Päätin lopulta, etten edes tarvinnut kolmea tuotetta. Takki ei ollut välttämätön, se nyt vain oli ihana. Mutta tarkoitukseni oli ostaa YHDET kengät, ja päätin pitäytyä siinä. Loppujen lopuksi Ellos ei antanut muuta vaihtoehtoa. Ellos oli poissuljettu.

Myös seuraavat kävin läpi: Brandos ja Spartoo.

Seurasin alennuskoodeja myös sivuilla: http://www.alennuskoodit.us

Lopulta olin saanut tarpeekseni metsästyksestä, joka tuotti vain pettymyksiä ja turhaantumista. Uskoin, että ne oikeat tulisivat vielä vastaan, kun niin oli tarkoitettu. Ja kuten niin monella tarinalla, myös tällä oli onnellinen loppunsa. Perjantaina bongasin Citydealin kautta tarjouksen: ”30,00€ lahjakortti Footway.fi -verkkokauppaan 9,90€”.

En ollut ennen kuullut kyseisestä kaupasta, mutta pakkohan se oli katsastaa, kun kenkäasia oli kerran ajankohtainen. Diili kävi kaupan kaikkiin tuotteisiin ja valikoima vaikutti laajalta. Kokojakin näytti olevan hyvin kaikissa, mitä katsoin.

Kaupassa on parhaillaan meneillään mid-season sale. Lisäksi heillä on hintatakuu: ” Jos löydät täsmälleen samat kengät alhaisemmalla normaalihinnalla muualta Suomesta, lupaamme, että saat kyseiset kengät kyseisellä hinnalla tai koko erotuksen, jos olet jo ehtinyt ostaa kengät meiltä.”

Kuten monissa muissakin nettikenkäkaupoissa, myös heillä on ilmainen toimitus ja palautus.

Lisäksi Citydeal tarjosi parhaillaan 5 € alennusta mistä tahansa diilistä ja se oli voimassa 3.11 asti. Tartuin siis Footway.fi -diiliin. Sain 30 € lahjakortin 4,90 eurolla.

Tänään käytin diilin hyväkseni ja sain vihdoin kengät ostoskoriin. Lunastin vielä Citydealin 30 € lahjakortin, eikä ostoskori alkanut herjaamaan. Olin päässyt pitkälle! Björn Borgin kengät olivat alennuksessa 70,39 € (norm.hinta 140,89 €). Säästin vielä Citydealin kautta 24,90 €.

Kaiken tämän lisäksi sain vielä vähän bonusta Ostohyvityksen kautta. Ostohyvitys toimii vähän kuten bonuskortit. Se on verkkopalvelu, jonka avulla voi kerätä ostohyvitystä verkko-ostoksista. Esimerkiksi Citydealistä saa 4 % bonusta, Nellystä 11,50 %, Zalandosta 4 %, Ellokselta jopa 7 € per tilaus. Noin vuoden aikana saldoa on kertynyt tililleni 74 €, ihan mukavasti siis. Suurimmat summat ovat tulleet Hotels.com:in kautta.

Nyt odottelen uusia kenkiä ja toivon, että ne sopivat. Muuten on uusi rumba edessä.

SÄÄSTÖVINKKI! 
Shoppailu netissä: 

-         Seuraa alennuskoodeja eri nettikauppoihin: LINKKI

-         Liity Citydealiin. Tarjouksia s-postiin joka päivä.LINKKI
 (Facediili on toinen, mutta itse suosin Citydealiä).
-     Liity OSTOHYVITYKSEEN: LINKKI
Ostohyvityksen kautta saa bonusta nettiostoksista!

-         Pitäydy siinä, mitä menit alun perin ostamaan. Muuten päädyt tilaaman kasan tuotteita, joita et oikeastaan tarvitse. Etkä kuitenkaan jaksa palauttaa niitä!

                                                                       Footway.fi: linkki

Miss Mo

Aluksi oli Järvenpää, oli tyttö, joka vannoi jo varhain, että siitä paikasta oli päästävä pois. Hän sinnitteli paikassa vielä lukion jälkeen käymällä matkailualan koulua. Ulkomaille kaipuu kasvoi liian suureksi ja kun koulu tarjosi tilaisuuden lähteä parin kuukauden työharjoittelujaksolle, tyttö tarttui siihen. Ujo tyttö valitsi Espanjan, hän halusi päästä kokeilemaan kielitaitojaan. Hän valitsi paikan, jossa ei ollut muuta vaihtoehtoa. Galicia. Vihreä paratiisi Portugalin yläpuolella. Ei ulkomaalaisia turisteja. Ei brittiläisiä tai ruotsalaisia pubeja rannalla. Mutta rantoja, niitä oli ja ne olivat valkohiekkaisia. Kuten arvata saattaa, kuvaan astui mies ja niin taakse jäi koulu ja Suomi. Pelkkiä hiekkarantoja ei Galicia ollut. Se oli kova henkinen koulu. 

Galiciaa koittelee Atlantti, jota pitkin pääsee suoraa linjaa Irlantiin. Sinne tyttö muutaman kuukauden päästä päätyikin mies vielä mukanaan. Tosin reitti ei ollut suora, kuten kartassa, vaan lentokoneen piti ensin kaartaa Espanjan halki Barcelonaan ja sieltä Dubliniin.

Dublinissa tytöllä vierähti neljä vuotta. Siellä hän tapasi Miss My:n. Tyttö istui tapansa mukaan työpöytänsä ääressä nappikuulokkeet korvilla, kun Miss My tuli puhuttelemaan. Hän sanoi ”moi”. Tyttö katsoi ihmeissään ulkomaalaista tyttöä, joka puhui hänelle suomea. Siitä heidän ystävyytensä alkoi. 

Ne lauantaipäivät olivat parhaita, kun ystävykset heräsivät aikaisin joogaamaan pieneen kylmään mökkiin, jonka jälkeen he palkitsivat itsensä ahtamalla vatsansa täyteen nachoja T.G.I. Friday’sissa. Rituaaliin kuului myös käydä Laura Ashley-myymälässä ihastemassa huonekaluja, hypistelemässä kankaita ja unelmoimassa tulevasta kodista. 

Vuodet vierähtivät ja niin he molemmat päätyivät Suomeen. Niin oli tarkoitettu. Tyttö ehti asua vielä Kalliossa, sitten Töölössä, kunnes tiet veivät Lohjalle. Miksi Lohjalle? Miksi muuten, kuin miehen perässä. Taas. Maailmaa oli juostu jo miehen perässä ja tyttö oli vannonut, ettei enää ikinä. Mutta sellaista elämä on. Voimista suurinta vastaan ei voi taistella. 

Tuntuu, kuin kertoisi jonkun toisen tarinaa. Mutta tuo tyttö olen minä.

Kotini on Lohjalla. Näin on ollut jo reilu vuoden. Nyt ehkä rauhoitun ja pysähdyn. Kahdenkympin kaikokaipuu muuttui vuosien varrella kotimaan kaipuuksi. Täällä on hyvä olla, lähellä perhettä, ystäviä ja kuusimetsiä. Kolmenkympin raja lähestyy ja unelmat ovat nyt erilaisia kuin vuosia sitten. Ehkä ensi kesänä meillä on täällä oma yhteinen talo. Omakotitalo ja omenapuu.

Nyt asumme vielä rivitalokaksiossa eikä se ole omani. Lipaston laatikossa pölyttyy kirjanen, johon olen vuosien varrella keräillyt ideoita, kuvia ja kankaita tulevaa omaa asuntoa varten. Liian pieni kirjahylly pursuaa sisustuskirjoista, joita on levittäytynyt lattialle asti. Vuosien varrella kerätty astiasarja ja Laura Ashley lasit piilottelevat kaappien perällä.

Haluaisin jo muuttaa, mutta ensin on säästettävää. Tylsää. Jos en aikoinani olisi laittanut monen tonnin käsirahaa keskeneräiseen taloon Espanjassa, ehkä minulla nyt olisi jo rahat. Toisaalta luultavammin ne rahat olisi vuosien varrella tuhlattu. Tai ehkä en edes olisi tässä. Joskus tarvitaan jotain isoa tapahtuvan, jotta tajuaa, että on aivan väärässä paikassa, väärässä tilanteessa ja vieläpä väärän henkilön kanssa. Nyt tuntuu siltä, että olen paikkani löytänyt.

Vielä minä niitä rahoja odottelen. Mutta Espanja on monimutkainen maa ja koska en ehkä koskaan saa niitä takaisin, on jälleen säästettävä. Jos pystyin siihen vuosia sitten Irlannissa, pystyn siihen nyt.

Olisi ehkä pitänyt jättää ostamatta herkut ja nämä ihanat kynttilät… mutta nyt on viikonloppu ja mitä olisi elämä ilman ajoittaista herkuttelua. Bongasin nämä kynttilät shoppailureissulla, pakkohan ne oli ostaa. Ja tähän kiteytyy myös blogimme ajatus: the sweet things in life. 

                    
Aamu alkoi joululta tuoksuvalla teellä ja Glorian Kodilla.Tästä se bloggailu lähtee!

Tervetuloa mukaan nauttimaan!